Kuulumisia on kyselty. Vuodenaika on harmaista harmain, ankein, pimein ja kolein. Aurinko on harvinainen valoilmiö, joka ei kuikuile päiviä ilahduttamassa. Päivät eivät tunnu alkavan ollenkaan, koko ajan on joko yö, aamu tai ilta, mutta valoisaa päivää ei näy, ei kuulu. Taivaalta sataa vettä eri muodoissaan, vettä, räntää tai lunta. Tai kaikkia yhdessä. Joskus lumi hetkeksi valaisee maiseman, mutta sulaa sitten pian pois ja jäljelle jää harmaata loskaa ja kuralätäköitä. Ja sitten on varpaat märkänä. Ja hetikohta palelee. Ja harmittaa. No, sellaista elämä on tähän aikaan. Minkäs teet?
Mutta noin muutoin elämä hymyilee. :) Radiosta tulee joululauluja, taloustilanne on vakautunut talon myynnin myötä, töitä ei ole löytynyt, mutta en ota siitä stressiä.. kyllä vielä jotakin tulee eteen, kun tarpeeksi hakee. Rakastuneen kanssa sujuu hyvin, rakkaus ja huumorin kukka kukoistavat molemmin puolin. Olemme tehneet remonttia hänen kotonaan, jotta paikat ovat kunnossa kun muutan sinne. Pintaremppaa, lisää säilytystilaa ja sen semmoista. Yhteiselämä on auvoisaa ja ehkä se tosiaankin auttoi, että molemmat avauduimme toisillemme ja puhuimme asiat halki. Olemme paremmin kartalla toistemme mielenliikkeistä ja homma toimii.
Elämässä ei ole tällä hetkellä mitään isompia takkuja; normielämää, perussettiä, rakkautta ja onnellisuutta. Hyvin pyyhkii! :)
