Kaivelin vaatekaapin kätköistä sellaisia vaatteita, mitkä eivät ole sopineet päälle. Osa oli enää ihan aavistuksen verran liian tiukkoja, eräät farkut menivät jo jalkaan, mutta vetoketju ja nappi jäivät vielä auki aika reilustikin.. mutta nousivat sentään reisien kohdalta ylös asti. Erästä takkia kokeilin ihan vain sen takia, että näkisin miten paljon se vielä jää auki - mutta sehän menikin jo kiinni! On tämä tosi motivoivaa ja kun ei tässä ole aikaakaan kulunut kovin paljon siitä kun aloitin! Tällainen rento, mutta kuitenkin määrätietoinen ote laihduttamisessa lienee se minun juttuni! :)
Vielähän tässä on laihduttamista, ei edes uskalla ajatella miten paljon, mutta alku näyttää lupaavalta. Tavoitteena minulla on nyt vain tuo viiden kilon pudotus elokuun loppuun mennessä. Sen tavoitteen toteutumisen jälkeen mietin uuden välitavoitteen, joka ei ole liian tiukka, mutta ei liian lepsukaan, jotta en antaisi itseni lipsua liian paljon. Todella, todella paljon on tainnut vaikuttaa se, etten ole niitä karkkeja ja muita herkkuja syönyt samaan tahtiin kuin mitä minulla oli tapana. Saatoin ostaa joka päivä karkkipussin, sellaisen iiison, ja siihen vielä lisäksi jotain muuta herkkua, suklaapatukan, tai -levyn, tai keksipaketin silloin tällöin.
Niitä sitten piilottelin työhuoneessani ja mussutin niitä salaa samalla kun naputtelin koneella omia juttujani, tai surffailin netissä. Joskus mies näki tyhjiä karkkipusseja ja minua hävetti hirveästi. Tuollainen sairas suhtautuminen karkkeihin on tuonut minulle liikakiloja todella nopeasti. Totaalikieltäytyminenkään ei ole minun juttuni, sillä siitä seuraa vain hillitön mässäilykohtaus jossakin vaiheessa - tämä on jo koettu. Jankutan kuin rikkinäinen levysoitin, mutta kohtuus kaikessa ja pienin askelin. Näillä eväillä kohti perjantaipäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti