tiistai 25. helmikuuta 2014

Iltakahvivieras tulossa..

Niin että silleen, nyt hermostuttaa... :)

- - -

26.2.2014, klo 01:40
Olen tässä nyt jo monen tunnin ajan istunut nojatuolissa tyhjyyteen tuijottaen, miettien elämää. Mr A siis tosiaankin kävi kahvilla, juttelimme, suutelimme, lähellä oli hyvä olla - molempien, juttelimme lisää.. ja lopputulema oli se, että hänen mielestään ikäeromme on liian suuri. Hän on 60, minä 40. Hän ei ole omien sanojensa mukaan oikea mies minulle. Toki se on aikamoinen ero, mutta.. Olisin silti ehkä halunnut katsoa, mitä siitä olisi voinut tulla. Enhän minä hänen päätökselleen mitään voi.

7 kommenttia:

Raparperinainen kirjoitti...

Saattaa se mieli vielä hänelläkin kääntyä. Ehkä vain pelästyi itseään ja tunteitaan?

Siru kirjoitti...

Voi, harmillista! No, nyt sitten vain nuollaan näitä haavoja, ja jatketaan elämää eteenpäin. Harmittaa ja ehkä sattuukin aikansa, tiedät kyllä. Vaan senkin uhalla sanon, että tämä kuitenkin on vain sivujuonne siinä olennaisimmassa: sun omassa elämässä. Mitä uutta tänään tulee eteen, sitä ei voi tietää. *tsemppihalaus*

Anonyymi kirjoitti...

Mikäs ero se nyt tuossa iässä on... Jos sinä olisit 20 ja hän 40, niin sitten, mutta olette kuitenkin molemmat kunnolla aikuisia! Kuulostaa pahasti tekosyyltä, luulen, että kyse on jostain ihan muusta! Enkä ole ennen kuullut miehestä, jota ikäero noin päin olisi häirinnyt!

Kilokiukuttelija kirjoitti...

Ehkä hän käyttää ikäeroa syynä siihen, että ei kuitenkaan ole hakemassa mitään syvällisempää.

MUTTA - sulla jäi käteen tästä ainakin eka eron jälkeinen perhoset vatsassa -tunne, suuteluita ja itsetunnon pönkitystä mukavalta mieheltä. Ei huono eka testiajo!

Riski Rouva kirjoitti...

Ymmärrän kyllä tuon ikäeropointin, mutta sitten toisaalta taas en ymmärrä. Jos se on ainoa syy perääntymiseen, niin jää aika paljon jossiteltavaa..

Hän kyseli onko minulla enää paluuta entiseen, myönsi olevansa kiinnostunut, välillämme kipinöi, mutta hän ihan väkisin yritti kääntää keskustelua siihen, että löydän kyllä "sen oikean". Etenkin sen jälkeen kun oikea ikäeromme selvisi.

Miehet, jos teitä on eksynyt tänne, niin nyt jos koskaan olisi miesnäkökulma tervetullut.

Kilokiukuttelija kirjoitti...

Ei ole välttämättä miehestäkään apua tässä tapauksessa, kun vain tämä mies tietää oikean syyn siihen, että jarruttaakin...:-/

Voihan toki olla, että puhuessaan sinulle hän yrittääkin vakuuttaa itseään..

Toiveikas kirjoitti...

Ne on nämä ennakkoluulot :/ Epäilen ma.. Aina se ikä vaikka se on vain numeroita. Anna ajan kulua. Ehkä se mieli vielä muuttuu ja jos jää häiritsemään niin mielestäni sinulla on ihan oikeus tietää syy "eroon". Tietenkin ihan hyvä, että jo tässä vaiheessa.. ajattele mitä olisi ollut jos olisi mennyt pidempään ja sitten yhtäkkiä saanut päähänsä, että erillään on parempi vaikka kipinää olisi ollut välillä.

Wäääh.. Harmittaa :c Mutta ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon.