Raporttia pukkaa, toiset kahvittelut :)

Lauantain pönötystilaisuus meni ihan hyvin. Mr A oli siellä myös ja tervehtiessään puolittain halasikin. Halasin pikaisesti takaisin. Hän myös pyöri ympärillä, ollen mm. avuliaana kun etsin kynää. Minua vähäsen ahdisti, kun paikka oli täynnä meidän tuttujamme, enkä haluaisi että tapailumme tulisi koko joukon tietoisuuteen ihan vielä, kun en itsekään tiedä missä mennään. Käytännössä siis melkeinpä pakoilin toisella puolella tilaa koko ajan. Vaikka kyllähän se huomiointi mukavaltakin tuntui. :) Jossakin vaiheessa kysäisin häneltä ohimennen, että onko hänellä tämän jälkeen menoa, johon hän vastasi että ei ole.

Tilaisuuden jälkeen olin lähdössä pois ja Mr A järjesti oman lähtönsä samaan aikaan. Ulkona hän kysyi, että mitäs rouvalla on suunnitelmissa nyt. Kerroin että pitää mennä päästämään koira ulos ja ruokkimaan se, mutta että sen jälkeen on ilta vapaa. Mr A kysäisi puolihuolimattomasti, että ajanko perässä.. Häkellyin näin suorasta itsensä kyläänkutsumisesta, samalla manasin mielessäni armottomasti, että kotona oli melkoinen pyörremyrsky, kun en ollut ennättänyt/jaksanut siivota kunnolla. Vähän siinä änkytin ja totesin kuten asia on.. että en kehtaa nyt pyytää ketään sisälle, kun on pieni kaaos päällä, joten sovimme että menemme kahville läheiselle huoltoasemalle. Käyn pikaisesti kotona hoitamassa koiran ja näemme sitten siellä. Tuumasta toimeen ja menoksi.

Ajoin kotiin, hoidin koiran, kurvasin huoltoasemalle - kaiken aikaa manaten mielessäni omaa saamattomuuttani siivouksen kanssa.. Mutta onhan tässä taas ollut vaikka ja mitä, mistä en ole tännekään kirjoitellut.. Enivei, takaisin asiaan. En nähnyt hänen autoaan, joten parkkeerasin omani pihan perälle, kun siellä oli vähän väljempää. Soitin kysyäkseni missä hän nyt on, mutta hän ei vastannut. Arf.. no, hetken kuluttua hän soitti takaisin ja melkein samalla hetkellä näinkin hänen seisovan sisäänkäynnin luona. Kävelin sinne ja pyysin anteeksi, että hän oli joutunut odottamaan.

Hän tarjosi minulle kahvit, tarjolla oli vain sydänaiheisia leivoksia, joten otimme sellaiset. Keskustelimme lähinnä sen pönötystilaisuuden tiimoilta ilmenneistä asioista, vähän matkailusta, niitä näitä, hyvässä hengessä, mutta tunnelma ei ollut samanlainen kuin ensimmäisillä kahveillamme. Pohdinkin itsekseni että olisikohan hän vähän ottanut etäisyyttä, koska oma käyttäytymiseni oli kieltämättä ollut etäistä ja torjuvaa, vaikka olenkin kiinnostunut. Lopuksi hän herrasmiesmäisesti vei tarjottimen astioineen pois ja lähdimme kohti autoja.

Hän saattoi minut autolleni, joka oli aika kaukana hänen omasta autostaan. Kaivelin hetken avaimiani ja Mr A seisoi aika lähellä minua, vitsaillen hyväntuulisesti naisten suurista käsilaukuista, että löytääkö niistä mitään. Avaimet löytyivät, mutta ennen kuin avasin oven, sanoin hänelle että hän on onnistunut herättämään kiinnostukseni jotenkin.. Siinä samassa huomasin olevani tiukassa syleilyssä.. ja siinä oli hyvä olla. :) Halasimme ja vaihdoimme muutamia suudelmia, halasimme lisää, katselimme toisiamme silmiin puhumatta mitään. Seuraavat sanat häneltä olivatkin kehoitus avata ovi, jota noudatinkin, laitoin laukkuni autoon, halasin häntä vielä kerran, sanoin: "Nähdään", istuin autoon, hän laittoi oven kiinni, vilkutin ja ajoin pois.

Vähän taas hämmentävä tapaaminen, mutta hyvällä tavalla vatsanpohjaa hämmennellen. Seuraavana päivänä tekstasin, kiitin eilisestä ja kerroin että hän on ollut ajatuksissani. Ja jäin odottelemaan mitä/jos hän vastaa.. Se pitää kyllä todeta, että tekstiviestien käytössä hän ei todellakaan loista.. :D Tänään päivällä häneltä tuli vähän sellainen tikusta asiaa -viesti, jossa hän sanoi käyneensä asioilla eräässä firmassa, jonka naapurista sanoin hakeneeni töitä. Toivoi että saan sen työpaikan. Vastasin vasta illalla, kun pääsin itse töistä, kiitin ja sanoin toivovani samaa. Kirjoitin myös etsiväni autoon pyyhkijänsulkia, mutta että niitä ei tunnu löytyvän siitä liikkeestä missä juuri silloin olin. Hetken kuluttua tuli viesti, jossa hän kehotti etsimään myyjän käsiini, tai etsimään toisesta liikkeestä, jota ehdotti. Vastasin että nyt pitää jo mennä kotiin päästämään koira ulos, mutta pitää huomenna kokeilla sitä hänen ehdottamaansa liikettä. Vähän sellainen pienimuotoinen "neito hädässä" tilanne, saapa nähdä tarjoaako huomenna apuaan. ;)

Semmoista tänne kuuluu. Ihan ruosteessa on meikäläisen treffailutaidot, mutta näillä on mentävä kun ei muutakaan voi. :D