Ystäväni on aiheuttanut minulle muutaman huonosti nukutun yön. Positiivisessa mielessä kuitenkin. Hän kertoi jokunen päivä sitten, että minulla on ihailija. Eräs mies, jonka olen tavannut kaksi kertaa ollessani kyläilemässä tämän kyseisen ystäväni luona noin vuosi sitten. Tämä mies oli kuulema kysellyt ystävältäni, että mitähän sille viehättävälle naiselle kuuluu, jonka oli tavannut ystäväni luona. Muistan miehen, vaikka en juurikaan jutellut hänen kanssaan. Ihan mukavan oloinen mies.
Tässähän nyt sitten lähti ajatukset laukkailemaan vähän turhankin vallattomasti yöunien kustannuksella ja jäinkin nyt miettimään, että miksi. Tietysti on tosi mukavaa kuulla, että joku on kiinnostunut ja vielä vuodenkin jälkeen miettii, mitä minulle mahtaa kuulua. Imarteleehan se. :) Pelottaa vähän se, että kun oma ero ei vielä ole konkreettisesti edes tapahtunut, niin onkohan nyt vielä liian varhainen vaihe lähteä treffeille kenenkään kanssa, vaikka ystävän suositukset tästä miehestä kyllä olivatkin hyvät.. Voiko treffeille mennä kaverimielessä? En tiedä. Vähän mietityttää myös se, että mitäs jos tämä mies on kuluneen vuoden aikana rakentanut minusta jonkinlaisen ihannekuvan, joka ei vastaakaan todellisuutta. Että tuotankin pettymyksen? Enemmänkin mietityttää se, että olenko itse valmis yhtään mihinkään kaverisuhdetta läheisempään suhteeseen vielä tässä vaiheessa.
Pakko myöntää, että tämä ihan puun takaa tullut yllättävä kiinnostuksen osoitus kyllä imartelee ja tietenkin kiinnostaa tavata mies, joka moisia miettii. Ehkä hänen kanssaan voisi käydä vaikka kahvilla, tai tehdä jotain muuta neutraalia, mutta ilmapiiriä tunnustelevaa. :) Onhan tämä kai kuitenkin ihan positiivinen merkki, että jossain määrin pystyy periaatteessa jo ajattelemaan tulevaisuutta ilman tulevaa ex-miestäni. Kai? En tiedä. Ihan uusi juttu minulle tämmöinen eron jälkeinen fiilis. Vai pitäisikö sanoa tulevan eron jälkeinen fiilis? No, pienin askelin kohti tulevaa.
5 kommenttia:
No sanoisinpa, että ihan mahtavaa! En kyllä ole tässä asiassa mikään pätevä neuvoja, mutta kyllä mä sinuna varmaankin ainakin ottaisin yhteyttä tähän ihailijaasi. Käykää kahvilla tms. ja katsokaa, tuleeko siitä mitään. Kunhan olet rehellinen sun tilanteesta ja tunnelmista, niin tuskin siitä mitään ikävää voi seurata. Saatatte ehkä todeta, että tosi hyvä juttu, tai sitten voitte ehkä todeta, että ihan kiva, mutta väärä aika ja tilanne. Elämä on. Ihan kuten sanoit, pienin askelin kohti tulevaa. :-)
Onpa hienoa ja olet sen ansainnut :). Menkää ihmeessä kahville - se ei ota jos ei annakaan!
No on se, on se mahtavaa ja hienoa! :) Ihan tässä kolhiintunut itsetunto saa pakkelia pintaan. ;) Olette varmaan oikeassa, kannattaa tämä kortti katsoa, kunhan vain menee avoimin ja rehellisin mielin. Hölmöhän mä olisin jos en katsoisi, eikös vain? :)
Minä katsoisin kanssa tämän kortin ;)
Turha analysoiminen pois ja ulos tuulettumaan! Ihanaa! Vaikka vain ystävähengessä :)
Lähetä kommentti