Mies otti uutisen muuttoaikeistani tyynesti vastaan. Kyseli muutaman kysymyksen asunnosta ja vuokrasta, ihmetteli miten minulla muka on varaa maksaa kaikki kulut ja siinäpä se sitten. Asia käsitelty. Ainakin tältä erää. Raha-asiat minuakin rassaavat, kun tuleva tilini ei tule yksinään riittämään kaikkiin muuttokuluihin, mutta onneksi äitini lupasi auttaa isoimmissa kuluissa, kuten esimerkiksi vuokratakuussa ja ensimmäisen kuun vuokrassa. Maksan sitten takaisin, kun saadaan talo myytyä.
On tämä melkoista senttipeliä, monessakin mielessä. Tilin varoja saa miettiä sentilleen, kun käy ruokakaupassa, taskujenkin pohjilta saa kaivella kaikki kolikot, jotta talous ei heitä täydellistä kuperkeikkaa. Laskuja pitää vähän miettiä, että mitä voi maksaa vähän myöhässä ilman isompia sanktioita ja mitkä ovat sellaisia laskuja, jotka on paras maksaa ajallaan. Onneksi tämäkin tilanne on entuudestaankin tuttu, joten tiedän ettei tämä ole pysyvä olotila. Aikanaan meillä oli talous myös tosi tiukilla yllättävien tapahtumien johdosta, mutta niin siitä vaan selvittiin. Niin selviän tästäkin.
Senttipeliä olen pelannut myös uuden kotini pohjapiirrustuksen kanssa. Koska asunto on aika pieni, huonekalujen sijoittelun kanssa pitää olla tarkkana. Olen pyörinyt mittanauhan kanssa mittailemassa huonekaluja ja mielessäni sijoittanut niitä milloin mihinkin paikkaan pohjapiirrustukselle. Tein myös joitakin hankintoja. Tilasin uuden sängyn, pienen vuodesohvan ja tuolin, jotka tuodaan uuteen kotiini heti ensimmäisenä päivänä. Vaikka se taloudellisesti kirpaiseekin, halusin ehdottomasti uusia nimenomaan nuo kalusteet.. tietyistä syistä. Liikaa ikäviä mielleyhtymiä. Raikas uusi alku uudessa kodissa odottaa ihan kulman takana. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti