Tänään vein koiran ensimmäistä kertaa muutamaksi tunniksi uuteen kotiin. Rassukka jännitti jo hissiä. Oli ihan matalana jalat levällään ja häntä koipien välissä. Hissistä tepsutteli hitaasti ja varovaisesti ulos käytävään ja kulki käytävän reunoja myöten hiipien. Sisällä uudessa kodissa pyrki olemaan vain mattojen päällä. Liukkaat laminaattilattiat olivat pelottavia, liukkaita ja outoja. Meillä vanhassakin kodissa on laminaattilattiat, mutta kai ne sitten tuntuivat erilaisilta uudessa paikassa. Koira oli levoton, läähätti hermostuneesti, kulki edestakaisin mattoja pitkin, välillä vähän liukasteli laminaateillakin. Söi kuitenkin pieniä herkkupaloja, kun niitä tarjosin. Yritin itse olla mahdollisimman normaalisti. Laitoin radion päälle, etteivät naapureista ja käytävästä kuuluvat äänet olisi niin erottuvia. Touhusin normaaleja kotiaskareita, tein välipalaa, söin, laitoin tavaroita paikoilleen, istuin nojatuolissa kännykkää plaraten, kehuin ja rapsuttelin koiraa kun se oli hetken aloillaan.
Kävimme tekemässä pienen kävelylenkin uudessa ympäristössä ja se meni ihan hyvin, jos ei huomioida käytävällä ja hississä kulkemista. Ne ovat tuolle maalaismöllille pelottavia asioita. Jotenkin se tajuaa sen, että lattian alla on paljon tyhjää. Olen huomannut sen joskus aikaisemminkin, esimerkiksi sellainen käytäväsilta, jossa koira ei voi nähdä että se on tyhjän päällä oleva silta, eikä pelkkä käytävä, niin sielläkin se menee matalaksi ja levittää jalkoja, hiipii varovasti ja nurkkia myöten. Ja sitten vielä hissi, joka on tyhjän päällä ja liikkuu.. ai hurja se on pelottava juttu.
Voi pientä, se on jotenkin niin säälittävä, mutta pitää olla mahdollisimman tavallisesti sen kanssa, ettei se ajattele että tässä nyt on jotain erikoista minunkin mielestäni. Kai se siitä aikaa myöten tottuu. Onneksi ei ole pakko muuttaa heti paikalla sinne uuteen paikkaan, vaan voin totutella koiraa ajan kanssa. Vielä se ei miellä uutta paikkaa kodiksi. Palattuamme vanhaan paikkaan se meni heti omalle paikalleen, huokasi syvään ja kävi nukkumaan.
2 kommenttia:
Koirat ovat yllättävän sopeutuvaisia. :) Minun vanhempi koira eli nuoruusvuotensa rivitalossa, ja kun kerrostaloon muutettiin niin alkuun sitä hirvitti rapun portaat jotka oli "avonaiset" kierreportaat. Portaiden välistä oli siis tyhjää ja molemmissa reunoissa oli vaan rautakaiteet, eikä kiinteää seinää ollenkaan. Oman kauhuefektinsä toi myös rapun ulkoseinä joka oli koko matkalta yhtä isoa ikkunaa. Aluksi totuteltiin portaita kiipeämällä ylöspäin, se oli koiralle helpompaa kuin alastulo. Kun koira alkoi ottaa portaat rennommin, alettiin kulkea niitä myös alaspäin. Hissikin oli alkuun jännä, mutta siihenkin koira tottui kun luotiin semmoinen oma hissirutiini. Eli hissi ei liikkunut mihinkään ennen kuin koira istui aloillaan hissin perällä. :)
Tsemppiä teille uusien kuvioiden totutteluun! :)
Kiitos Fätti kannustuksesta! Teillä on kieltämättä ollut haasteellinen rappukäytävä. Kiva että koira kotiutui uuteen paikkaan! :)
Lähetä kommentti