torstai 11. syyskuuta 2014

Töttöröö ja jumittaa

Onkohan mulla joku huonon onnen amuletti jemmattuna jonnekin, kun asiat eivät vaan meinaa mennä putkeen? Asuntokauppa junnaa, junnaa, junnaa.. Ostajat eivät saa asioita edistymään ja jonkin kerran on välittäjää hoputettu potkimaan ostajaa eteenpäin. Kaiken piti olla ihan selvää, mutta selvisi ettei olekaan. Lainan kanssa heillä(kin) joku ongelma.. Taloa on ostamassa joku iäkkäämpi kansalainen, seniori, eikä pankki kai sitten oikein ole suostuvainen lainaa myöntämään niin iäkkäälle. Tai jotain.. Hänen lapsiaan on mukana kauppaa tekemässä ja välittäjä oli erään kanssa jutellut, jolloin tämä ostajan lapsi oli jotain sen suuntaista sanonut, että eikös se tarjous jo ole vanhentunutkin. Eli ilmeisesti haluaisivat luikerrella kaupanteosta kumminkin irti. Onneksi heidän tekemänsä tarjous on tehty kirjallisena ja papereissa on myös maininta siitä, että jos kauppa peruuntuu, ostaja joutuu maksamaan sopimussakon. Eihän se järin suuri ole ja tätä menoa siitäkin joutuisi tappelemaan kynsin hampain, joten pitää toivoa että saavat nyt asiansa järjestymään ja ostavat talon. Haittaahan tästä on tullut, kun talo on ollut poissa myynnistä tämän ajan, kun "kaiken piti olla selvää". Niinpä tietysti.

Siihen koulutukseenkaan en sitten päässyt, vaikka olisinkin ollut koulutuksen järjestävän yrityksen haastattelijan mukaan sopiva ja sain haastattelusta hyvää palautetta, mutta yrityksen edustaja (joka ei vaivautunut itse haastatteluun) oli papereiden perusteella valinnut jonkun toisen, joka oli "taustoiltaan sopivampi" kyseiseen tehtävään. Harmittaa, mutta eipä voi mitään. Tavallaan kyllä ihmettelen, että miksei yrityksen edustaja itse ollut mukana haastattelemassa ehdokkaita, sillä pelkkien papereiden perusteella ei koskaan saa ihmisestä täyttä kuvaa. Itse jos olisin palkkaamassa työntekijöitä, haluaisin ehdottomasti haastatella kaikki ehdokkaat. Onhan se tietysti kiva kuulla, että haastattelun perusteella olisin ollut mukana, mutta kun sitä ei sitten mitä ilmeisimmin huomioitu mitenkään, en päässyt koulutukseen ja sitä kautta mahdolliseen työpaikkaan kiinni. Niinpä tietysti.

Köh köh ja niisk. Syysflunssa iski eikä tässä ole oikein saanut nukuttuakaan. Tässä kotona toikkaroidessani kaivelin kaikki mahdolliset laukunpohjat ja jemmakätköt, että saan vietyä pankkiin rahaa, jotta saan maksettua lähipäivinä erääntyvän opintolainani. Sen jälkeen tili onkin nollilla. Ei tarvitse mennä ruokakauppaankaan, kun ei ole varaa ostaa mitään. Onneksi pakastimessa on jotain jemmassa. Ai niin, työkkäristä tuli joku hemmetin kirje, että haluavat selvityksen jostakin työtarjouksesta, johon minun piti hakea (ja hain). Jostakin syystä he eivät ole saaneet selvitystäni hakemisesta ja nyt ovat tarkastelun ajaksi katkaisseet päivärahani maksun. Voi vee. Lähetin selvityksen ja nyt niiden olisi paras selvittää se asia asap, jotta en jää ilman niitä viimeisiäkin roposia, mitä olen saanut. Ihan töttöröö olotila. Enempää en taida tällä erää jaksaa kirjoittaakaan. Peukkuja pystyyn että talo edes menee kaupaksi. Huomenna kuulema selviää lisää. Huomenna ja huomenna, sitä tässä on nyt kuullut jo jonkin aikaa. Hermothan tässä kohta menevät. Että tämmöistä. No, parempaa odotellessa! :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kun taas kirjoittelet
Toivottavasti talo nyt menee kaupaksi!!