Pieniä onnen murusia :)

Sain tänään vuokrapaperit postitse. Vilkaisin ne pikaisesti läpi, mutta pitää vielä lukea ne kunnolla ja ajatuksen kanssa, ennen kuin rustaan nimen alle. Äkkiseltään kaikki näyttäisi olevan ok, kyseessä on oikea asunto, vuokra on sovitun suuruinen, vuokravakuus yhden kuukauden vuokraa vastaava summa ja mukana on selkeät ohjeet mistä saan avaimet ja keneen pitää ottaa yhteyttä jos tulee jotain ongelmia. Hieno juttu.

Asuntoa kysellessäni esitin toiveen myös autopaikasta, tai lähinnä sähkötolpasta. ;) Onhan se Suomen olosuhteissa melkoisen välttämätön, jollei autossa sitten satu olemaan webastoa. Vuokrasopimuksessa ei ollut mainintaa autopaikasta, joten olin vähän pettynyt, mutta selaillessani ohjepapereita, olikin ihan viimeisenä sopimus autokatospaikasta! Siis katos! Aina vaan paranee! :D Se on pikkuisen kalliimpi kuin pelkkä pistokepaikka, mutta siitä viis, eipähän talvella tarvitse harjata lunta ja raaputella ikkunoista jäätä niin kovasti, kuin ilman katosta. Hieno yllätys! Autokin sai katon ylleen.

Viimeaikaiset kirjoitukseni ovat kyllä olleet ihan toisenlaisissa fiiliksissä, kuin mitä aikaisemmat surun, murheen ja ahdistuksen sävyttämät naputteluni. Ihan hassu olotila, kun asiat sujuvat ja loksahtelevat kohdalleen. :) En valita, en ollenkaan! Toivon vain, että hyvät uutiset eivät lopu kuin seinään, kun olen uskaltanut sanoa niistä ääneen..

Mutta nyt olen iloinen! :) Nyt vain se työpaikka-asia järjestykseen, niin voin hengähtää helpotuksesta. Asunto kyllä menee kaupaksi, mutta siinä nyt näyttää menevän vielä vähän aikaa.


LISÄYS:
Mietin sitä autokatospaikkaa.. Muistaakseni siinä kohdassa missä autolleni annettu pysäköintinumero on, ei ole katosta. Paperissa taitaakin olla virhe, pitää soittaa tuonne heti maanantaina. Voi harmin paikka! No, sain sentään pistokepaikan, ettei tarvitse hirmupakkasissa rääkätä autoa käyntiin ihan kylmiltään.