perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivä

Mr A on viettänyt hiljaiseloa siitä viime lauantain tapaamisemme illasta lähtien. Kuten kerroinkin, hän on nyt todella kiireinen, joten en sinänsä ihmettele. Tänään ystävänpäivänä olin päättänyt, että en laita hänelle minkäänlaista viestiä, jos hänestä ei kuulu mitään. Joku roti se olla pitää.. ;) Puoliltapäivin kännykkäni piippasi tekstiviestin merkiksi. Heti kun näin lähettäjän nimen, hymy levisi huulilleni ja vatsassa majailevat perhoset ottivat kierroksia. Itse viesti oli lyhyt ja asiallinen: "Hyvää ystävänpäivää." Fiilisteltyäni hetken sitä tunnetilaa, jonka viesti aiheutti - ja kun olin tullut siihen johtopäätökseen, että samaa tunnetta ei olisi voinut saada aikaan kukaan muu ystäväni - vastasin viestiin: ":) Hyvää ystävänpäivää!"

Olin vähän toivonut, että hän olisi pyytänyt minut vaikkapa kahville, mutta olihan tuo viestikin jo rohkaiseva pieni merkki kiinnostuksesta. Jos en kiinnostaisi ollenkaan, hän tuskin olisi oma-aloitteisesti lähettänyt viestiäkään. Näin päättelin. Siispä.. minusta tuntui, että kiinnostuksenosoituspallo olisi vuorostaan nyt minulla, joten muutaman tunnin kuluttua tuosta lähetin lyhyen ja asiallisen viestin: "Haluaisitko lähteä illalla kahville, tai jotain?" Ja jäin odottelemaan vastausta jännittyneenä.

Puhelin piippasi silloin tällöin viestien merkiksi, mutta ei vain Mr A:lta. Aloin jo tuntea oloani ihan pöhköksi, olisinko nyt sitten ollut liian innokas, hätäinen, jotain..? Säikytänkö häntä nyt kauemmas, kun heti huomiota saadessani alan heittelemään täkyjä perään? Ei tämä kyllä ole minun heiniäni, tämä tämmöinen tutustuminen..

Vasta illalla sain häneltä viestin, jossa hän kertoo tulleensa juuri työmatkalta kotiin, joten ei taida enää tänään ennättää minnekään, mutta loppuun hän kirjoitti että nähdään huomenna. Hän varmaankin viittaa erääseen tapahtumaan, johon osallistumista hän empi silloin tavatessamme. Sanoin silloin, että minä olen luultavimmin menossa, joten nytpä oletan hänen tarkoittavan että näemme sitten siellä. Katsotaan mitä sen jälkeen tapahtuu.. lähdemmekö vaikka sinne ehdotetulle kahville, vai mitä. Pähkäilin tunnin verran ja vastasin hänelle lyhyesti: "Ok, nähdään."

Huominen tapahtuma on vähän virallisen oloinen ja jäykähkö juttu, joten siellä tuskin pystymme keskustelemaan mitenkään syvällisemmin, mutta toki itse olemuksesta pystyy lukemaan jotakin. Mielenkiintoista myös nähdä, minkälaista viestiä hän antaa ulospäin, sillä tapahtumassa on paljon yhteisiä tuttaviamme. Olemmeko kuin ennenkin, etäisesti tervehtien toisiamme ohi kulkiessamme ja ehkä muutaman sanan vaihtaen, vai mitä tapahtuu..

Nyt korkkaan viinipullon, jonka hain viestinodotuskiukuissani. Keskinäinen kommunikointi on kyllä hankalaa, kun se perustuu muutamiin hassuihin tekstiviesteihin.. väärinkäsitysten riski on ekspotentiaalinen. Vaan huominen taas näyttää enemmän, missä mennään.

Vielä pitäisi vaan sitten itsekin tietää, että kumpaa toivon enemmän; sitä että hän olisi kiinnostunut, vai sitten että ei. Itse kun vielä mietin kovastikin omaa kiinnostuksen tasoani. Jonkinlaista kiinnostusta kyllä on, kun olen näin kovasti antanut hänelle palstatilaa blogissani, mutta isoja kysymysmerkkejäkin on.

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Go for it! Selkeästi kaipaat jotain säpinää ja nyt sitä olisi tarjolla. Se on niin ihanaa balsamia haavoille kun löytää jonkun joka edes puhuu sinulle kauniisti. Pitää kädestä kiinni ja on läsnä! Vaikkei muuta siitä tulisikaan... Mr A on varmasti kiinnostunut tästä tehtävästä ellei hieman enemmästäkin. Iiks, kuinka ihanaa! :D

Kilokiukuttelija kirjoitti...

Voihan olla, että kyseinne herra olisi sopiva laastarisuhde, jolla vähän saat hyvää fiilistä ja vahvistusta naiseudelle.
Jos pädytte jonnekin kaffelle/istumaan/juttelemaan, siinähän sen näkee sitten miten ne kemiat leiskuu vai leiskuuko :)
Ihana etäjänskättää toisen tilanteita - kerro sitten miten tämä pönötystilaisuus meni?!

Riski Rouva kirjoitti...

:)

Siru kirjoitti...

NO, mitä kävi? :-)