maanantai 15. heinäkuuta 2013

Ensimmäisiä kiinnostuneita talonkatsojia

Meillä oli ensimmäinen talon katsoja käymässä tänään. Huomenna tulee toinen kiinnostunut porukka. Yllättävän nopeasti, kun jotenkin olin ajatellut ettei tässä nyt vielä ketään ole tulossa ja sitten välittäjä soittikin eilen, että on pari kiinnostunutta. Tämän päivän katsoja ei sitten innostunut sen enempää, mutta tulihan nyt ainakin siivottua paikkoja taas enemmänkin. Vielä tässä on puuhaa, mutta ei enää ihan hirveästi. Mistä tätä tavaraa onkin oikein kertynyt kaikki kaapit, komerot ja nurkat täyteen?! En uskalla edes kuvitella mikä urakka tästä pois muuttaminen tulee olemaan..

Miehen kanssa oli taas hermot kireällä siivoamisen suhteen. Mies kittasi kaljaa ja löntysteli huokaillen ympäri taloa ja tokihan siinä vähitellen jotakin siivoilikin, mutta tahti oli aivan järkyttävän hidasta. Useammin kuin kerran jouduin menemään toiseen huoneeseen raivoamaan ja manaamaan äänettömästi, kun ei siitä vaan kerta kaikkiaan tahtonut tulla yhtään mitään. Sanoin useamman kerran, että minua ahdistaa, kun on niin paljon tekemistä ja hän on niin hidas, mutta eipä sillä ollut vaikutusta. Aloin sitten taas nakittamaan hommia hänelle sitä mukaa kun sai aina edellisen tehtyä. Ja yritin hoputtaa. Mutta ei..


Meille pelmahti vielä aamupäivällä yllätysvieraskin, joka tuli vain pistäytymään - ja oli kaksi tuntia. Halusi kahvit ja kaikki. Eikä huolinut kieltävää vastausta. On vähän semmonen jännä persoona. Ja miehellä ei ollut minkäänlaista hoppua saada tätä vierasta lähtemään, on enemmänkin miehen kavereita vaikka toki molemmat hänet tunnemme.


Itsekseni pohdiskelin, että kun tuo miehen into tämän asunnon edustavaksi saamiseen tuntuu olevan ihan olematonta, niin noinkohan hän ei vieläkään tajua tätä koko kuviota. Eikö hän ymmärrä, että tämä talo on nyt myynnissä, ja että me lähdemme täältä pois? Vai eikö hän vain haluaisi myydä tätä ja sen takia vetkuttelee? Kun tuntuu siltä että minä joudun hoitamaan ihan kaikki asiat alusta loppuun saakka ja mies pyörii siinä sivussa kaljatuoppi kourassa. Varmaan hän ihan ehdoitta olettaa, että ainakin sitten muutamme saman katon alle. Ei tuo ole ainakaan kertaakaan asiasta itse kysynyt mitään, eikä ottanut sitä muutenkaan puheeksi.

5 kommenttia:

Raparperinainen kirjoitti...

Oi että nuo miehet on rasittavia!

Siru kirjoitti...

No jopas on! Kuulostaisi ihan siltä, että miehesi kieltää ihan täysin tilanteen, ehkä jopa itseltäänkin. Varmaan tosi turhauttavaa, kun itse aktiivisesti puuhaat asunnon myyntiä ja eroa, ja toinen vain roikkuu kyljessä ihan kuin ei tietäisi mitä tapahtuu. Voimia!

Riski Rouva kirjoitti...

Rasittavia ovat, ainakin tietyt tapaukset. Ja en todellakaan tiedä miten jaksan raahata miestä perässä kuin kivirekeä tämän ajan, kun vielä asumme saman katon alla. Ei kai tässä voi muuta kuin toivoa että mies tuosta piristyy ja aktivoituu itsekin..

Unknown kirjoitti...

Onpas miehesi saamaton! Suututtaa puolestasi moinen vätys!! Kurja tilanne sinulle. :( Hänelle taitaa myös olunen maistua usein, harvemminpa siitä ainakaan siivousintoa saa. :/ Tai intoa mihinkään muuhunkaan, mikä voisi tilannetta parantaa!

Toivottavasti saatte pian mieleisenne tarjouksen talosta niin pääset oman elämäsi makuun nopeasti. <3

Miten jotkut vieraat eivät vaan tajua milloin on paras pistäytyä nopeasti....

Riski Rouva kirjoitti...

Ohrapirtelö tuntuu maistuvan, kuten myös tujummat tuotteet. Kummastihan se alkaa väsyttämään. Ja eihähn siinä silloin ole alkoholilla mitään vaikutusta asiaan, ehei.. muuten vaan väsyttää. Tietenkin.

Omaa elämää odotellessa... :)