lauantai 7. heinäkuuta 2012

Pikapäivitys

Mies tuli kotiin toissailtana ja juteltiin aamuviiteen saakka. Oli aika "virkeä" olo mennä töihin seuraavana aamuna.. Eilenillalla juttelimme myös, tällä kerralla kahteen. Olemme käyneet asioita läpi ja puhuneet vaikeistakin asioista. Minulla on edelleenkin epätodellinen olo, eli ihan kuin tämä olisi käynyt jollekin toiselle ihmiselle. En osaa edes olla riittävän vihainen miehelle, en raivoa, en huuda, en suuremmin syyttele.. Keskustelemme rauhallisesti. Vähän pelottaa että mitä sitten tapahtuu kun tämä asia ihan oikeasti menee tajuntaan saakka.

Söin eilen yhden suklaapatukan ennen iltaa. Mies grillasi minulle illalla muutaman nakin, teki leivän ja toi lasin maitoa. Siinäpä ne eilisen syömiset..

4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Voih!
Tekisi mieli sanoa "jätä se sika, ansaitset parempaa", mutta koska en tiedä onko teidän suhde ollut muuten kaikin puolin hyvä niin... No, helpoin tie (oikeasti) on erota, mutta muista että maailmassa on myös paljon jotka ovat noin hirveän asian jälkeen päässeet jaloilleen :( Ja ennenkaikkea, nyt muista huolehtia itsestäsi!!!
Kun se asia lävähtää naamalle, kun se tunneryöppy tulee, sulla on oikeus huutaa ja haukkua miehes paskaläveks, sellanenhan se on nyt sua kohtaan ollut. Ja koska oman kuoppansa kaivoi, sen täytyy se kestää, jos ei kestä niin. Jätä se sika. *virtuaalihali*

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että pystytte puhumaan. Osoittaa kypsää luonnetta, että pystyt käsittelemään ja puhumaan asioista - raivarihan ei mitään hyödytä. Toki sinun pitää purkaa tuntojasi, mutta ei me kaikki olla räjähtäviä tyyppejä. Pääasia, että kaikki tulee sanotuksi ja ymmärretyksi. Kenties teillä on entistä parempi parisuhde edessä tästä kriisistä selvittyänne.

Riski Rouva kirjoitti...

Onhan meillä ollut omat ongelmamme. Ei kai sellaista parisuhdetta olekaan missä niitä ei olisi. Tässä on nyt itsetutkiskelun paikka molemmilla, että mitä haluaa ja tulevaisuudelta toivoo. Ja että pystyykö siihen haluamaansa tulevaisuuteen sen toisen kanssa, ja ennen kaikkea - pystyykö antamaan anteeksi ja unohtamaan.. Nyt se tuntuu vaikealta.

Riski Rouva kirjoitti...

Olen yrittänyt pitää itseni rauhallisena, jotta puheyhteys säilyisi. Muuten jää paljon selvittämättömiä asioita, mitkä jäävät vaivaamaan - kävi tässä sitten miten tahansa..