Se on nyt toimitettu eteenpäin, avioerohakemuksen ensimmäinen osa. Tästä päivästä eteenpäin lähtee juoksemaan harkinta-aika, puolesta vuodesta vuoteen. Mies tuli sunnuntai-iltana kotiin ja tänään haki sairaslomaa, sai sitä tämän viikon verran ja vielä nukahtamislääkkeitä, kun ei ole saanut nukuttua. Aikamoinen mörökölli se onkin, parta ajamatta laahustaa huokaillen jääkaapin, sohvan ja sängyn väliä.
Minulla sen sijaan on tällä hetkellä aika hyvä olo, kavereiden vitsit jopa naurattavat. En tiedä miksi, mutta minua ei juurikaan huolestuta asioiden järjestyminen, työpaikka, asunto, muutto, koira, rahatilanne.. mikään. Paitsi oikeastaan tuo miehen jaksaminen. Olen yrittänyt olla paapomatta liikaa, jottei lamaannu täysin. Onkohan tämä ihan normaali olotila erotilanteessa? Luulisi että itkisin nyt silmät päästäni? Voihan se hymy tässä vielä hyytyä.
2 kommenttia:
Olen kuullut sellaisen sanonnan, että päätös on aina parempi kun ei päätöstä ollenkaan. Jaksamisia siis!! Olet jo ehkä työstänyt asiaa sen verran päässäsi, että pystyt ottamaan asian nyt suht rauhallisesti? Ja joskushan tunteet saattavat nousta pintaan vasta paljon myöhemmin.
Onko sinulla sellaisen alan koulutus jonka saralta ei löydy töitä helposti? Asiat kyllä aina järjestyvät jotenkin.
Minttu, tuo sanonta pitää varmasti paikkansa. Kun on jonkinlainen päätös, niin siitä pääsee sitten jatkamaan jollain tavalla, mutta kun ei ole mitään päätöstä, asiat vain pyörivät samaa kehää, eikä mikään edisty.
Eropäätös on hiljalleen muhinut mielessä jo monen monta kuukautta, että ehkä tässä nyt ei sitten ole enää aihetta höntyilyyn. Uskon kyllä että siinä vaiheessa kun olen ensimmäistä yötä uudessa asunnossa yksin, voi olla odotettavissa tunteenpurkauksia..
Aikaisempi työkokemukseni on periaatteessa aika laaja, mutta viimeisin tutkintoni on sellaiselle alalle, joka ei tällä hetkellä työllistä kovin hyvin. Ainakaan näillä nykyisillä nurkilla. Tällä seudulla on aika vähän töitä muutenkin.
Nythän eropäätöksen myötä on joka tapauksessa muutto edessä, joten se avaa periaatteessa mahdollisuuden hakea töitä vähän kauempaakin ja muuttaa työn perässä. Uskon myös siihen että kaikki järjestyy aikanaan. :)
Lähetä kommentti