Ei tiikeri raidoistaan noin vain eroon pääse. Viikonlopun kunniaksi käytiin eilen miehen kanssa kaupassa herkkuostoksilla.. tuli sitten ostettua pussillinen irtokarkkeja, melkein 600 grammaa. Ja nyt ne on syöty. Kaikki yksin, sillä miehellä oli oma pussi. Voi pöö.. Se on kyllä sanottava, että samanlaista herkkuhimon tyydytystä ei tällä kerralla tullut, kuin monesti aikaisemmin. Olo on aika ällö ja iljettävä, harmittaa vietävästi että tuli ostettua ja syötyä moinen mättömäärä. Ikävää ja harmillista että sorruin, mutta positiivista on se, että tästä jäi päälimmäiseksi huono muistijälki. Ensi kerralla kun tekee mieli herkkuja, ei välttämättä mielessä kajastelekaan enää se entisenlainen herkkuhekuma, vaan tällainen öklöttävä karkkikrapula. Kokemuksena siis kallistuu ehkä positiivisen puolelle pitkässä juoksussa. (Tai sitten yritän jotain seliseliä, ettei olisi nyt niin kurja fiilis..)
Huonoja tapoja, jotka eivät noin vain unohdu, vaikka kuinka olisikin hyvät aikeet. Se täytyy muistaa, että tähän ei terveellinen elämäntapa ja hoikempi tulevaisuus kaadu, vain hieman hidastuu. Ei ole syytä heittää kirvestä kaivoon, ei suinkaan. Harmittaa, mutta ei voi enää mitään. Tästä opitaan ja osataan tulevaisuudessa tehdä viisaampia valintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti