Aamu alkoi taas isolla lasillisella vettä. On se hyvä vesi hyvää!! Tässä tapauksessa siis kaupan pullovesi, mutta vesi kuin vesi. Jonkin ajan kuluttua vesilasillisesta söin kaksi Reissumiesviipaletta, joiden päällä oli ohuelti margariinia, kyytipoikana oli HeVi Shotti.
Olo on hyvä ja virkeä, eikä viikonlopun herkuttelusta jäänyt huonoa omaatuntoa ja syyllisyydentuntoja, kuten joskus aikaisemmin on jäänyt laihduttamisen aikana. Olen tainnut suhtautua painon pudottamiseen aikaisemmin liian tiukkapipoisesti ja jokainen ylimääräinen suupala on tuntunut tappiolta. Ehkä olen saanut laihdutusprojektin tällä kerralla käyntiin oikeasta paikasta, eli korvien välistä. Aikaa on koko loppuelämä, joka todennäköisesti pitenee sitä enemmän, mitä lähempänä normaalipainoa olen. Tai ainakin vain lievää ylipainoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti